keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Gedöllö, Esztergom ja Budapestin ilta

Viimeistä iltaa tarinaa kirjoitan tässä hostellissa. Nimittääin ensi yöksi ei ollut enää yhden hengen huoneita ja jo Espoossa varasin viimeiseksi yöksi huoneen toisesta barokkimajatalosta, Barocco Hostellista. Tämä nykyinen on siis Baroque Hostel. Kävin aamulla katsastamassa uuden yöpaikan seutua ja ihan rauhalliselta vaikutti. Yleensäkin voin sanoa, että tämä Budapest on kyllä turvallinen kaupunki. Hetkeäkään en ole missään pelännyt tai edes säikähtänyt, kukaan ei ole tullut mitään kinuamaan tai tarjoamaan. Oikeastaan tämä on ensimmäinen ulkomaanmatka, jolla en ole jännittänyt tippaakaan. Niin, sillä katsastusreissulla sattui myös ensimmäinen takaisku: huomasin että olin kadottanut viikkolipun julkisiin. Pakko oli siis ostaa vielä piletti kolmeksi päiväksi.

Koska jokilaivat Wieniin alkavatkin liikennöidä vasta toukokuussa, päätin käydä junalla Budapestin ulkopuolella. Oppaasta luin Gödöllö nimisestä pikkukaupungista, jossa on Habsburgien hovin kesäpalatsi. Kuningatar Elisabeth eli Sissi viihtyi siellä kuulemma paremmin kuin Wienin Schönbrunnissa. Siellä on myös kuvattu elokuva tuosta Sissistä.

Sinisen metron pääteasemalta lähtevät esikaupunkijunat Gödöllöön. Junamatka menikin rattoisasti, kun väliltä kyytiin hyppäsi kokonainen lastentarha. Kaikki pitivät meteliä ja meno oli kuin eräillä koiranpennuilla Espoossa. Mutta kilttejä lapsia ne olivat, änkesivät lieksalaisen viereen, kun satuin hymähtämään.

Perillä piti vähän odotella, koska palatsi aukesi vasta kymmeneltä. Kun vatsa ilmoitti haluavansa toimia ja partakin oli ajamatta, ostin koneita ja painuin ensiksi palatsin vessaan siistiytymään (aamulla en käynyt suihkussa). Mutta kun sitten yritin nousta toiseen kerrokseen, tultiin sanomaan että tarvitaankin lippu. Se olisi maksanut 1800 forinttia eli kuusi euroa! Eikä siihen rahaan olisi saanut edes ottaa kuvia. Lähdin siis sen siliän tien takaisin kämpille.

Mutta tänne jätin vain collegepaidan, koska se oli jo aamuyhdeksältäkin liikaa. Vilkaisin äkkiä matkaopasta ja selvitin reitin Esztergomiin. Se on muinaisen Unkarin pääkaupunki.

Metrolla siis Nyugati Pulle eli itäiselle rautatieasemalle. Niitä asemiahan täällä on kolme isoa ja muutama pienempi. Siellä tulikin ongelmia. Lipunmyyntipistettä ei löytynyt sitten millään ja pakko oli siis kokeilla automaatteja. Onneksi niissä oli englantia, yleensä täällä on kaikki ohjeet vain unkariksi. Mutta kun yritin maksaa setelillä, ei kone sitä huolinut. Eikä toista eikä kolmattakaan seteliä. Eikä seuraava kone eikä sitä seuraava. Ei silti, ei ne kyllä huolineet tänään paperirahaa keneltäkään. Lippu maksoi vain 600 forinttia (kaksi euroa puolentoista tunnin junamatkasta!), jonka sain lopulta maksettua kolikoilla. Juna oli tuliterä, samanmallinen kuin pääkaupunkiseudun uudet sähköjunat. Matkalla näkyi jo viinipeltoja ja hevosiakin.

Perillä oli lopulta tukahduttavan kuuma. Mutta ei kun menoksi linnavuorelle. Siellä on nimittäin Euroopan kolmanneksi suurin kirkkorakennus, Esztergomin basilika. Kerkesin ottaa vasta muutamia kuvia kun kamera ilmoitti, että muisti on loppu. Muistikortti oli jäänyt läppäriin ja eihän kameran muistiin monta otosta mahdu. Mutta kun tänne asti oli tultu, niin pakkohan niitä kuvia on saada. Ostin siis kioskista kortin ja ei kun kuvaamaan samat alttarit uudestaan. Taisi siinä hommassa ärräpäitä kirkossa irrota, sen verran suututti jo rahanmenokin. Gödöllön reissulta otin vain kolme kuvaa ja ne ovat siis nyt kameran muistissa, ei kortilla, ja siksi en niitä nyt tähän blogiin saa, kun ei ole kameran usb-piuha mukana.

Kirkon kryptassa kävin katsomassa hautoja. Oli muuten viileä paikka, henki höyrysi. Ja oli sen verran kalsea muutenkin, että äkkiä teki mieli jo ulkoilmaan. Vuorelta kuvailin Tonavaa ja huomasin että kaupunkihan on Slovakian rajalla.

Budapestissa päätin vielä käydä kuvaamassa Matiaksen kruunajaiskirkon, mutta eksyinkin erääseen Kalastajien linnoitukseen. Ilta alkoi hämärtyä ja kun pääsin Deak Terille (keskustaan) oli jo ihan pimeä. Koko teri oli täynnä nuorisoa istumassa nurmikolla ja mikä mitäkin tekemässä. Aukion keskellä on lampi ja sen alla leveiden portaiden päässä todella iso ulkoilmaravintola. Oli niin hyvä fiilis että joinpa siellä iltakahvin ison salamisämpylän kera. Eikä maksanut kuin vähän yli 2 euroa yhteensä. Kun ei tehnyt mieli vielä hostelliin, ajoin bussilla uudestaan Tonavan rannalle ja kuvailin siltaa. Minusta siellä kuvan otti joku japanilainen turisti.


Sisänäkymä Esztergomin basilikaan.

Jokin sivukappeli basilikassa.

Basilikan alttari.

Kansannousun sankarin, arkkipiispa József Mindszentyn hauta basilikan kryptassa.

Kuoleman enkeli jonkin piispan kimpussa basilikan kryptassa (hauta).

Näkymä Esztergomin keskustaan linnavuorelta. Vasemmalla opettajakorkeakoulu ja oikealla kaupungin tuhatvuotismuistomerkki.

Ilmeisesti Unkarin arkkipiispanpalatsi.

Jokiproomu Tonavalla, takana näkyvä ranta on jo Slovakiaa.

Esztergomia linnavuorelta nähtynä.

Näkymä Esztergomin keskustaan linnavuorelta.

Esztergomin basilika Tonavalta päin.

Unkarin ja Slovakian välinen rautatiesilta Tonavalla.

Esztergoimn basilikan julkisivu.

Tamásin kukkula Esztergomissa.

Esztergomin katuja, takana linnavuori ja basilika.

Esztergomin keskustaa.

Unkarin valtion perustajan Tapani I Pyhän ratsastajapatsas Kalastajien linnoituksessa.

Tonavan kuu.

Kalastajien linnoituksen torni, yksi seitsemästä.

Kalastajien linnoituksen torneja.

Nuorison kokoontumispaikkojen ykkönen on Deak Ferenc Ter.

Varpaita voi aukiolla vilvoitella pienessä lammikossa.

Aukion alapuolella on iso ulkoilmaravintola. Täällä join iltakahvit.

Nuoripari Ketjusillan juurella.

Lieksalainen Budapestin illassa. Taustalla Ketjusilta, Tonava ja Budan linna.

Ketjusilta iltavaloissaan.

Budan linna ja ketjusilta.

Vielä kerran Ketjusilta.

Kaikilla ei ole kämppää täälläkään.