Iltakävely Gellért-vuorella

Saihan sitä gulassia. Paprika on pieni, kodikas ruokaravintola n. 100 metrin päässä tästä asunnolta. Sisällä on pyöröpuusta veistetyt kalusteet ja lähes kaikki pöydät oli varattu klo 20.30:ksi. Tialsin gulassia ja vettä. Ja tulihan sitä lihaa. Annos olisi riittänyt kolmelle aikuiselle, mutta melkein kaikki jaksoin syödä. Gulassi siis on naudasta valmistettu paprikalla ja sipulilla maustettu kastike tai pata. Perinteisesti sen kanssa syödään perunat, mutta tässä oli kukkakaalin näköisiä pastamykyjä. Muuten se oli hyvää, mutta lihapalat oli turhan isoja. Suuhun ne jäi pyörimään ja piti kokonaisina nieleskellä. Hinta oli n. 8 euroa, johon annoin euron tippiä. Se on ainakin v. 2004 julkaistun matkaoppaan mukaan täällä maan tapa.

Maha oli kuin potkupallo ja ilmavaivat vaivasivat, kun johdinautolla, ratikalla ja bussilla matkustin sinne Gellért-vuorelle. Se on 235 metriä korkea kukkula, jonne itävaltalaiset rakensivat aikoinaan valtansa merkiksi Citadella-nimisen linnan. Siellä on myös pelkästään monumentin nimellä kulkeva patsas, jossa nainen kohottaa ilmaan palmunlehvää. Se on pystytetty v. 1947 neuvostoarmeijan suorittaman Unkarin "vapautuksen" kunniaksi.

Ilta alkoi jo pimentyä, joten palasinpa tänne majapaikkaani mehua juomaan. Huomenna käyn niillä toisilla Budan vuorilla - jos en lähde Wieniin. Pitääkin katsoa heti aikatauluja.


Eteläistä Budaa Gellértiltä nähtynä.

Eteläistä Budapestia.

Elisabethin silta on Budapestin silloista uusin.

Näkymä Gellért-vuorelta pohjoiseen.

Budan kukkuloita Gellért-vuorelta katsottuna.

Iltaan valmistautuva Tonava.